was successfully added to your cart.

Sanomalehtiaineisto historiantutkimuksessa

By 6.7.2016 Yleinen No Comments

Alkukesän aikana olen toiminut Sigillumissa tutkimusapulaisena Vehmaan historia -projektissa. Keskeisin työtehtäväni on ollut Vehmaaseen liittyvien lehtijuttujen hakeminen sanomalehtiaineistosta. Pääosin olen hakenut juttuja Vakka-Suomen Sanomista vuosien 1950 ja 1990 väliseltä ajalta.

Suomen historian kandidaatintutkielmaa kirjoittaessani käytin muutamia sanomalehtijuttuja lähteenä, joten en työskennellyt sanomalehtiaineiston parissa aivan ensimmäistä kertaa. Työrupeamani aikana käsitykseni sanomalehtiaineistosta lähteenä syveni entisestään, joten kirjoitan nyt siitä, mitä tuli usein pohdittua sanomalehtiainestoa lukiessa Turun yliopiston sanomalehti- ja pienpainatepalvelujen lukusalissa.

Sanomalehtiaineistolla on omat vahvuutensa, mutta myös rajoitteensa. Sanomalehtiaineiston ehdoton vahvuus on, että aineistosta löytyy useita erilaisia tekstityyppejä pääkirjoituksista mainoksiin asti. Menneisyyttä on siis tallennettu monimuotoisesti. Toisaalta sanomalehtiin on tallentunut niin paljon menneisyyttä, että pitkän aikavälin muutosten tarkastelu sanomalehtien avulla on työlästä. Istumisen ja sanomalehtien lukemisen lisäksi luettua tietoa täytyy lajitella. Sanomalehtiaineiston käyttäminen helpottuu tulevaisuudessa vähitellen, sillä sanomalehtiaineiston lukeminen nopeutuu digitoinnin ja tekstilouhinnan myötä. Tällöin tutkijan ei tarvitse enää silmäillä kaikkien juttujen otsikoita läpi.

Sanomalehtiaineiston keskeisin ongelma on se, että aineiston laajuus on osittain näennäistä. Jos esimerkiksi tutkittaisiin toisen maailmansodan jälkeistä historiaa Vehmaalla käyttämällä ainoana alkuperäisaineistona sanomalehtiä, tutkimuksessa painottuisivat kunnallispolitiikka ja paikallisten vähittäiskauppojen ja pankkien välinen kilpailu.  Vehmaan tapauksessa politiikasta, kaupoista ja pankeista uutisoidaan enemmän kuin esimerkiksi kotiseututyöstä, kiviteollisuudesta ja Vehmassalmen tanssilavasta. Tämä selittyy sillä, että kunnat, pankit ja kaupat ovat pitäneet yllä ilmoittelullaan lehtien toimintaa.

Toinen keskeinen ongelma on, että paikallislehtien uutiset ovat usein tiiviitä. Valtuustonkokouksista kerrotaan päätetyt asiat, urheilukilpailuista tulokset ja iltamista ohjelmat. Uutisista ilmenee kyllä mitä tapahtui, mutta ei se, miten ihmiset kokivat nämä tapahtumat ja mitä he ajattelivat näistä tapahtumista. Tutkijan onneksi silloin tällöin uutisissa lainataan iltamien puheita, haastatellaan pienyrittäjiä, emäntiä tai kivityömiehiä. Tällaiset jutut paljastavat usein tutkijalle uusia näkökulmia siihen, miten ihmiset ovat kokeneet oman elämänpiirinsä.

Muutamista ongelmista huolimatta sanomalehdet ovat hyvä ja käyttökelpoinen lähdeaineisto. Kuten muutkin lähdetyypit, sanomalehdet tarvitsevat rinnalleen muita lähteitä. Jään työni jälkeen innolla odottamaan Vehmaan historian ilmestymistä, sillä on mielenkiintoista nähdä, minkälaista dialogia Sigillumin tutkijat ovat käyneet sanomalehtiaineiston kanssa ja miten sanomalehtiaineisto kytkeytyy muuhun lähdeaineistoon.

-Juho Malka-

 

Leave a Reply