was successfully added to your cart.

Evakot Suomen ruotsinkielisillä alueilla

By | Yleinen | No Comments

Evakot Suomen ruotsinkielisillä alueilla

Karjalaisten pitäjäseurojen piiristä kumpusi ajatus mielenkiintoisesta tutkimusaiheesta, jossa selvitettäisiin Suomen ruotsinkielisille alueille toisen maailmansodan jälkeen tapahtunutta karjalaisten evakkojen asutustoimintaa. Hanketta pidettiin tärkeänä, mutta todettiin, että sen rahoittaminen ylittäisi Sigillumin omat voimavarat. Päätettiin etsiä siihen Sigillumin oman rahoituksen lisäksi ulkopuolista rahoitusta. Tutkimussuunnitelman hankkeesta laati FT Pirkko Kanervo, jonka tutkimusintressejä ovat toisen maailmansodan ja Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan historia.

Sigillum kääntyi Svenska Kulturfondenin puoleen, joka osallistui rahoitukseen myöntämällä vuonna 2012 Turun yliopiston jatko-opiskelijoille FL Heli Teittiselle ja FM Pentti Mäkelälle henkilökohtaiset apurahat hankkeen ruotsinkielistä Pohjanmaata koskevaa osuutta varten. Projektin johdosta vastasi Sigillum. Pohjanmaata koskeva osatutkimus valmistui vuonna 2015, ja hankkeelle haettiin jatkorahoitusta muita alueita – Varsinais-Suomea ja Uuttamaata – koskevaa jatkotutkimusta varten, nyt Turun yliopiston poliittisen historian tutkija VTT Olli Kleemolan johdolla.

Svenska Kulturfonden myönsi 2018 henkilökohtaiset apurahat Turun yliopiston post doc -tutkija VTT Olli Kleemolalle ja jatko-opiskelija FM Riku Kauhaselle. Niillä päästään tekemään Varsinais-Suomen ruotsinkielisten kuntien evakkojen asuttamista koskeva tutkimus.

Hankkeelle haetaan lisärahoitusta eri lähteistä, jotta myös Uudenmaan osuus tutkimuksesta saadaan toteutettua. Kun kaikki kolme aluetta on tutkittu, tavoitteena on yhdistää tutkimustulokset valmiiksi kokonaisuudeksi ja kiinnostuneiden luettavaksi. Siinä Sigillumin osuus nousee taas keskeiseksi.

Hankkeen oma sähköpostiosoite on evakot@sigillum.fi, toivomme yhteydenottoja!

”Kansakoulun pihalla oli evakkojen muonituspaikka. Pikkulapset leikkivät ateriaa odotellessa.” Taavetti 25.6.1944. SA-kuva.

Elina Virtasen väitöskirja Ruth Munckista

By | Yleinen | No Comments

Elina Virtasen väitöskirja Schwester, lotta ja maanpetturi. Ruth Munckin (1886–1976) muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta ilmestyy 15.4. Ruth Munck lähti vuonna 1916 jääkärien sairaanhoitajaksi eli schwesteriksi ja oli näiden mukana Saksassa ja Baltian rintamalla. Hän palasi kotimaahan Arcturuksella jääkärien pääjoukon mukana. Myöhemmin hän toimi Lotta Svärdissä ja suomalaisten SS-miesten huollosta ja edunvalvonnasta vastanneessa SS-vapaaehtoistoimikunnassa. Sodan jälkeen Ruth Munck joutui syytetyksi maanpetturuudesta juuri Saksan yhteyksiensä vuoksi, mistä hän sai ehdottoman tuomion. Koko elämänsä ajan Ruth Munck piti kiinni isänmaallisista arvoistaan, ja oli tiiviissä yhteydessä entisiin jääkäreihin ja SS-miehiin.

Väitöskirja esitetään Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston luentosalissa Edu2 (Educarium, Assistentinkatu 5, Turku) lauantaina 5. toukokuuta 2018 kello 12.

Kirja on ennakkotilattavissa Sigillumin verkkokaupasta.

Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa

By | Yleinen | No Comments

Sigillumin uusin teos, Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen juhlakirja Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa on tullut painosta. Kirjan artikkelit käsittelevät monipuolisesti ajankohtaisia tutkimusaiheita lisätystä todellisuudesta keskiajan arkistolähteisiin. Kirjassa nostetaan varjosta valoon työhön, sukupuoleen, kaupunkeihin ja arkistoon liittyviä teemoja. Kirjan ovat toimittaneet Topi Artukka, Jarkko Keskinen ja Taina Saarenpää, ja kirjoittajina on Kirsi Vainio-Korhosen entisiä ja nykyisiä oppilaita ja työtovereita. Teos kuuluu Sigillumin Bibliotheca Sigillumiana -sarjaan. Kirja on saatavilla Sigillumin toimistosta ja luonnollisesti myös verkkokaupasta: http://sigillum.fi/t…/kaupungin-varjoissa-arkistojen-valossa

 

Sigillum Turun kirjamessuilla!

By | Yleinen | No Comments

Sigillum on ensimmäistä kertaa mukana Turun kirjamessuilla. Yhteinen osastomme Turun historiallisen yhdistyksen, Suomen keskiajan arkeologian seuran ja Kulttuurihistorian seuran kanssa sijaitsee A-hallissa. Tutustu osastomme messuohjelmaan tästä!

 

Turku on keskellä maailmaa! Uusi lastenkirja Turun ja maailman historiasta

By | Yleinen | No Comments

Tiesitkö, että Turku on kaupunki maailman keskellä? Vastasitpa sitten juu tai ei, ja olitpa sitten lapsi tai aikuinen, sinulla on nyt ainutkertainen mahdollisuus tutustua Turun kaupungin historiaan maailmanlaajuisesta näkökulmasta. Vaikka emme sitä koko ajan ajattelisi, elämämme on monin tavoin kytköksissä ihmisiin koko maailmassa. Tämä lastenkirja pursuaa hauskoja ja jännittäviä kertomuksia ja kuvituksia Turun historiasta. Matkamme historiaan alkaa kivikaudelta ja kulkee halki vuosisatojen aina tähän päivään saakka. Mukana on tuttua tietoutta Turun historiasta mutta myös aimo annos uutta ja tuntemattomampaa tavaraa. Mielenkiintoista luettavaa löytää niin kovan luokan historiantuntija kuin juuri aiheen pariin löytänyt ensikertalainenkin.

Historioitsijat Otso Kortekangas ja Panu Savolainen ovat kirjoittaneet koululaisille suunnatun Turun historian: Kaupunki maailman keskellä. Turun lasten maailmanhistoria. Kirjaa on saatavana myös ruotsiksi nimellä En stad mitt i världen. Åbobarnens världshistoria.
Kirjaa voi ostaa museokauppa Laurentiuksesta ja hyvin varustetuista kirjakaupoista sekä Sigillumin omasta verkkokaupasta. 

Tervetuloa mukaan matkalle Turun lasten maailmanhistoriaan!

Kuva: Jean Lindén, Åbo Underrättelser.

Väitöskirjoista ja tiedejulkaisemisesta

By | Yleinen | No Comments

Panu Savolainen

Viimeisen vuosikymmenen kuluessa väitöskirjan julkaiseminen kustannettuna kirjana on muuttunut vaikeaksi. Saatuani väitöskirjani esitarkastukseen kesällä 2016 pidin itsestään selvänä, että teos tulee ulos ainoastaan digitaalisena ja monistan kopiolaitoksella yliopiston vaatimat muutamat välttämättömät paperikopiot. Huolimatta siitä, että arvostan kirjoja myös esineinä ja tutkimukseni sisältävät paljon kuvallisessa muodossa olevia tutkimustuloksia, etenkin karttoja ja pohjapiirroksia.

Yhteydenotto Sigillumin suunnalta muutti suunnitelmat, sillä Bibliotheca Sigillumiana -sarjassa tarjoutui mahdollisuus julkaista tutkimus graafisesti kunnianhimoisena kirjana mutta samanaikaisesti avoimena sähköisenä julkaisuna.

Toisin kuin ehkä ajattelisi, avoin sähköinen julkaiseminen ja samainen kirja esineenä eivät sulje toisiaan pois. Eivät edes tieteellisessä julkaisemisessa, kuten kustannusprosessi, kirjan graafinen suunnittelu ja levitys osoittivat.

Alun perin arkkitehtina, sittemmin humanistina, pidän tutkimustyötä katkeamattomana ketjuna käsitteistä, ajattelusta, tekstistä, kuvista ja graafisista esityksistä kirjatypografiaan. Humanistisen tutkimuksen perinteinen kiinnittyminen tekstiin – lineaariseen, kertomuksena kulkevaan rakenteeseen – on kaikessa ihanuudessaan myös häirinnyt minua. Väitöskirjan kustannusprosessissa tarjoutui mahdollisuus hioa graafinen aineisto viimeistä silausta myöten kuntoon, painaa kartat ja pohjapiirrokset tasokkaalle paperille.

Viime vuosina, kun väitöskirjoja ei juuri enää kustanneta, on yleistynyt kustannusprosessia varten muokattujen käsikirjoitusten julkaiseminen erillisinä monografioina. Ehkä useimmin monisteena julkaistun väitöskirjan ja kustannetun teoksen ero on siinä, että suuren yleisön silmissä raskaita teoreettisia luotauksia on siirretty tyypilliseltä paikaltaan – teoksen johdannosta – loppupäätelmiin ja toisinaan saksittu ja tiivistetty.

On kuitenkin syytä kysyä, missä määrin tiedekirjojen virtaviivaistaminen helpommin sulaviksi makupaloiksi aliarvioi yleisöä ja tekee lopulta hallaa tälle tietokirjallisuuden lajille. Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa väitöskirjoilla on vuosikymmenten ajan ollut tärkeä rooli osana kirjakauppoihin ja tiedettä seuraavan yleisön käsiin päätyvää painettua tekstiä.

Nyt – avoimen julkaisemisen aikakautena ja kirjahyllyjen kadotessa kotien sisustuksesta – on aihetta panostaa tiedekirjallisuuteen maksimoimalla sekä avoin sähköinen levitys että kirjan olemus kauniina ja informatiivisena esineenä. Historia pysyy näkyvillä ja sitä luetaan, kunhan saatavuus ja visuaalisuus kohtaavat lukevan yleisön.

Panu Savolainen: Teksteistä rakennettu kaupunki. Julkinen ja yksityinen tila turkulaisessa kielenkäytössä ja arkielämässä 1740–1810. Turku 2017.

Taistelu Koivistosta

By | Yleinen | No Comments

Risto Hauvosen Taistelu Koivistosta – Mauno Koiviston presidenttikausi lähihistorian puntarissa ilmestyy 15.8. Kirja käsittelee Mauno Koiviston nousua valtaan 1982 ja hänen kahtatoista vuottaan presidenttinä aikana jolloin sekä Suomi että Eurooppa kokivat perusteellisen myllerryksen. Taloudellinen nousukausi ja syvä lama, Euroopan yhdentyminen ja itäblokin romahdus taustoittavat Mauno Koiviston aikaa, presidentin josta tuli koko kansan ”Manu”, vaikka epäilykset ja pelot ensimmäisestä sosialistipresidentistä olivat syvät. Kirja on vertaisarvioitu poliittisen historian tutkimus ja se on Bibliotheca Sigillumiana -sarjamme kolmas osa.

Kirja on ennakkotilattavissa verkkokaupastamme.

Hiiskun sisarusten tarina kirjaksi

By | Yleinen | No Comments

Kirjallisuudentutkija Kati Launis valmistelee elämäkertaa kolmesta Hiiskun sisaresta – Aune (1902-78), Helka (1912-62) ja Kyllikki (1905-66) Hiiskusta – jotka asuivat, opettivat ja kirjoittivat pääosin Turussa. Sisarukset opiskelivat Turun yliopistossa ja kuuluivat V. A. Koskenniemen kirjalliseen piiriin aikana, jolloin nuori maa loi kirjallista kulttuuriaan. Heidän oma tuotantonsa jäi vaatimattomaksi arjen realiteettien pakosta, ja siskokset työskentelivät mm. opettajina ja toimittajina. Palava into kirjallisuuteen ja runouteen säilyi kuitenkin läpi elämän. Kotoaan siskokset omaksuivat vahvan isänmaallisen asenteen ja he toimivat aktiivisesti mm. Lotta Svärd -järjestössä. Kirja ilmestyy Sigillumin julkaisusarjassa syksyllä. Kati Launis ottaa mielellään vastaan tietoja Hiiskun sisaruksista.

Juvan lotat

By | Yleinen | No Comments

Heli Teittinen: Ei onnea suurempaa kuin suojata syntymämaata – Juvan lotat 1920–1944

juvanlotat

Heli Teittinen selvittää tutkimuksessaan Mikkelin, sittemmin Saimaan, piiriin kuuluneen eteläsavolaisen Juvan lottaosaston historian. Kyseessä oli merkittävä, laajassa maalaispitäjässä vaikuttanut paikallisosasto, jossa toimi yli 400 jäsentä. Osasto perustettiin maaliskuussa 1920, vuotta ennen valtakunnallisen Lotta Svärdin perustamista. Kirjassa selvitetään myös Lotta Svärd -järjestön synty, toimintaperiaatteet ja lakkauttaminen, joten se antaa tietoa myös valtakunnallisesta maanpuolustustyöstä.

Talvisodan aikana juvalaislotat toimivat lähinnä kotirintamatehtävissä, joissa riitti runsaasti työtä varsinkin ilmavalvonnassa ja muonituksessa. Puolustusvoimien päämajakin siirtyi Juvalle talvisodan viimeisiksi viikoiksi. Jatkosodassa moni oli komennuksilla paitsi muonitus- ja ilmavalvontatehtävissä, myös lääkintälottana ja toimistotöissä, samoin kuin rintaman läheisyyteen sijoittuneissa töissä, kuten radiosähkötyksessä. Juvalaislottia toimi jopa eläinlääkinnässä ja kaatuneiden evakuointikeskuksissa. Juvalle perustetut 13 kyläosastoa ja eri kyliin jakautunut 150 pikkulotan tyttöosasto saavat myös tutkimuksessa huomiota. Teokseen sisältyy lisäksi laaja liiteaineisto.

Tutkimuksessa on mukana oli 30 lotan tai pikkulotan haastattelu- tai muistitietoaineistoon perustuva osio, jossa tulee esiin monia uskomattoman kuuloisiakin tarinoita lottien sinnikkyydestä ja rohkeudesta. Osa haastatelluista liittyi lottiin jo 1930-luvulla. Kokonaisuutena Teittisen tutkimus on maamme sotahistoriaa naisnäkökulmasta.

Osuuskunta Sigillum 2010.

368 sivua, runsas mustavalkokuvitus.

Kirjaa on saatavissa Sigillumin toimistolta (Itäinen pitkäkatu 3A) hintaan 25 €. Korttimaksu käy.

Tilaukset sähköpostitse myynti@sigillum.fi tai puhelimitse 050 365 9955. Postin kautta toimitettuna lisäämme hintaan postituskulut.