Pohjoismaista arkistojen päivää vietetään vuosittain marraskuun toisena lauantaina, ja ohjelmaa järjestetään sekä sitä edeltävällä että seuraavalla viikolla. Arkistojen päivää on vietetty Suomessa vuodesta 2002. Tämän vuoden Arkistojen päivän yhteispohjoismaiseksi teemaksi on valittu rajattomuus. Aihepiirin voidaan tulkita tarkoittavan arkistojen avoimuutta ja aineistojen vapaata saatavuutta esimerkiksi verkon kautta, mutta sitä voidaan lähestyä myös ajankohtaisen maahanmuuton näkökulmasta.
Arkistojen päivänä on perinteisesti valittu vuoden arkistoteko. Tänä vuonna Vuoden arkistoteoksi valittiin Oranssi ry:n Pienlehtiarkisto 1977–1982 -hanke, jonka ideoivat Juuso Paaso ja Juho Hänninen. Mielenkiintoisessa hankkeessa toteutettiin Oranssi ry:n pienlehtiarkistotietokanta, joka sisältää yli 300 digitoitua suomalaista punk-lehteä. Hänninen ja Paaso lainasivat lehdet tekijöiltä, digitoivat ne ja liittivät niihin tekijöiden haastattelut. Yhteistyötahona toimi Suomen jazz- ja popmusiikin arkisto JAPA. Aineisto on vaihtoehtokulttuurin tuottamaa ja useimmat lehdistä olivat omakustanteisia. Hankkeen avulla aikaisemmin hankalasti saatavilla ollut aineisto tuli verkon kautta kaikkien käyttöön. Kulttuuritekona pidettävän hankkeen toteutti Oranssi ry ja rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.
On paljon keskusteltu siitä kenen historia kelpaa arkistolaitokseen. Arkistolaitos säilyttää kokoelmissaan viranomaisarkistojen lisäksi myös yksityisarkistoja. Onko niiden antama kuva yhteiskunnasta tasapuolinen vai ovatko siellä edustettuna vain suurmiehet ja vaikutusvaltaiset? Maakunta-arkistoissa pyritään tallettamaan alueellisesti merkittäviä yksityisarkistoja. Museolaitoksessa sama haaste on jo aikaisemmin otettu kiitettävästi vastaan, kun jokapäiväiset tavarat on kelpuutettu museoesineiksi ja niitä on aktiivisesti pyritty tallettamaan aikansa kuvana.
Arkistolaitoksen tilat ovat toki rajalliset, samoin resurssit. Yksityisarkistojakin otetaan vastaan, tai niille sopivinta sijoituspaikkaa mietitään yhdessä. Luovuttajien toivotaan osallistuvan aineistojen käyttökuntoon saattamiseen, eli arkistot toivotaan luovutettavan järjestettyinä. Yksityisarkiston luovuttaminen alkaa aina yhteydenotolla arkistolaitokseen. Eri alojen erityisarkistot monipuolistavat arkistoaineistoa. Esimerkiksi Musiikkiarkisto JAPA kerää arkistoaineistoa musiikkialan toimijoilta ja harrastajilta.
Yritysten, taloyhtiöiden ja yksityishenkilöiden arkistojen säilyminen on epävarmaa ja riippuu paljon siitä osataanko arkistoa arvostaa. Lakkautetun yrityksen arkisto on ehkä yrittäjän varastossa tilaa viemässä, taloyhtiöiden arkistot pölyttyvät usein pannuhuoneen nurkassa mercantil-mapeissa. Ei ole tavatonta, että arkisto on vahingossa kärrätty kaatopaikalle. Näin tapahtui mm. kulttuurilehti Parnasson arkistolle. Usein vanhoja papereita ei edes mielletä arkistoksi. Esimerkiksi taiteilijoiden henkilöarkistojen tallentuminen jäämistöistä on perikuntien aktiivisuuden varassa. Lukuisat tarinat kertovat, kuinka perheenjäsenten välinen sota-ajan kirjeenvaihto ja vanhat valokuva-albumit ovat päätyneet roskiin. Tavaramäärän paisuminen on johtanut siihen, että säilytystilaa ei ole ja liiasta tavarasta halutaan päästä eroon. Mennyttä täytyy aktiivisesti säilyttää ja tallentaa monipuolisesti, jotta historiasta saatava kuvakin olisi monipuolinen.
–Terhi Kivistö–
Lue lisää:
http://www.arkisto.fi/arkistojenpaiva/
http://oranssi.net/pienlehdet/
http://www.musiikkiarkisto.fi/
