was successfully added to your cart.

Yksityinen yritys arkeologisena toimijana

By 4.9.2016 Yleinen No Comments

Arkeologien parissa on viime vuosina puhuttanut yhä yleisemmäksi käynyt kenttätutkimuksen yksityistäminen. Sen on pelätty heikentävän tutkimuksen laatua. Laadun turvaamiseksi otettiinkin vuonna 2013 käyttöön Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet, jotka Museovirasto koosti yhteistyössä arkeologien kanssa. Ohjeiden tarkoituksena on ollut yhtenäistää kenttätyön käytäntöjä ja helpottaa niiden tulosten vertailua ja laadun arviointia. Tutkimusluvan saaminen muinaisjäännöskohteeseen edellyttääkin nykyään muun muassa näiden ohjeiden noudattamista.

Suomessa toimivat ammattiarkeologit ovat pääsääntöisesti suorittaneet filosofian maisterin tutkinnon joko Turussa, Oulussa tai Helsingissä. Yliopistojen välillä on tiettyjä eroja tutkimussuuntausten painotusten suhteen, mutta periaatteessa niiden tulisi opettaa sama kenttätyömetodiikka kaikille opiskelijoille. Opintojen jälkeen hankitulla työkokemuksella on kuitenkin suuri merkitys pätevöitymisessä, koska yliopistojen mahdollisuudet tarjota kenttätyöharjoittelua ovat rajalliset. Sigillumin periaatteena on ollut valita työhön tutkijoita, joilla on tutkittavasta aikakaudesta tai alueesta aikaisempaa kokemusta. Yksityisissä yrityksissä toimivilla arkeologeilla on yleensä myös kokemusta julkiselta sektorilta. Useimmat meistä ovat olleet ennen yritykseen tuloa mukana Museoviraston ja maakuntamuseoiden hankkeissa.

Arkeologisen tutkimuksen kohteena voivat olla yhtä lailla esihistorialliset kuin uudemmatkin rakenteet, kuten kalmistot ja hautausmaat, kylätontit, linnat, vedenalaiset jäännökset, kaupunkikerrostumat ja vanhat teollisuuslaitokset. Tutkimuksen tarkka hinnoittelu on vaikeaa, koska kahta täysin samanlaista muinaisjäännöstä ei ole ja löytöjen ennustaminen voidaan tehdä vain summittaisesti. Yrityksen kannalta kulujen laskeminen mahdollisimman tarkkaan on kuitenkin tärkeää: hankkeen yli- tai alihinnoittelu ei lopulta ole kenenkään etu. Suomessa arkeologisia palveluita tarjoavat yritykset ovat melko pieniä. Siksi sama tutkija, joka laatii budjettiarvion tarjoukseen, saattaa myös vastata työn toteutuksesta, eikä arkeologinkaan intresseihin kuulu ilmaisen ylityön tekeminen. Toisaalta yritys valvoo myös tutkimuksen tilaajan etua: mikäli on valittavissa muinaisjäännöksen kannalta kaksi samanarvoista, mutta hinnaltaan erilaista menetelmää, on velvollisuutemme kertoa edullisemmasta vaihtoehdosta. Kentällä toimimme yhteistyössä tilaajan kanssa ja kuuntelemme heidän toiveitaan. Yksityinen arkeologinen yritys voi toimia myös välittäjänä Museoviraston ja palvelun tilaajan välillä. Yrityksen etuna tilaajan kannalta on työaikojen jousto. Kiireiset tai epäsäännölliset kaivut voidaan tehdä tuntilaskutuksella urakkana ja kriittisissä tieurakoissa olemme osallistuneet yötöihinkin.

Osa kenttätutkimusten aiheuttamista kuluista voidaan eritellä tarkkaan. Käytetyt palkkaluokat, sivukulujen määrä, matkakulut ja toimisto- sekä tarvikekulut voidaan laskea etukäteen. Muinaisjäännösalueeseen liittyviä vaihtelevia tekijöitä on paljon: etäisyys yrityksen toimipaikasta saattaa vaikuttaa matkakulujen määrään, kohteen luonteesta riippuu tutkimusmenetelmien valinta, maaperä vaikuttaa kaivausnopeuteen, samoin löytötiheys. Rautakauden ja sitä uudempien aikojen muinaisjäännöksiltä paljastuvat metallilöydöt saattavat vaatia Museoviraston edellyttämiä konservointitoimenpiteitä. Joidenkin muinaisjäännösten luonne ei puolestaan selviä ilman erillisiä analyysejä, kuten radiohiiliajoitusta tai puun vuosirenkaisiin perustuvaa dendrokronologista ajoitusta. Erikoisosaamista vaativissa tapauksissa käytämme tarvittaessa ulkopuolisia konsultteja ja laboratoriopalveluja. Arkeologisen kenttätutkimuksen aikataulun ennakoinnissa, tutkimuksen sujuvassa, mutta tarkassa toteutuksessa sekä tulkintojen täsmällisyydessä kokemus on kuitenkin valttia ja sitä haluamme yksityisenä yrityksenä tilaajalle tarjota.

-Hanna-Maria Pellinen-